Piraattipuolue toteuttaa laajan brändiuudistuksen – uudeksi nimeksi Äärikeskusta

LEHDISTÖTIEDOTE

Vapaa julkaistavaksi heti

Piraattipuolue muuttaa nimensä Äärikeskusta r.p.:ksi. Uuteen nimeen liittyvä sääntöuudistus on vireillä ja visuaalista ilmettä ryhdytään uudistamaan välittömästi.

Uudistuksen taustalla on pitkä selvitystyö ja vuosien varrella kertyneen palautteen läpikäyminen. Lopulta sisäisessä keskustelussa päästiin nopeasti yhteisymmärrykseen. Tämä oli puolueaktiiveille helpotus, sillä takavuosien keskustelut puolueen nimestä ja brändistä ovat saaneet puolueen näyttämään kaikkea muuta kuin avoimelta ja elinvoimaiselta puolueelta. ”Suunnitelmissani ei muutaman edeltäjäni tapaan ole erota ja perustaa uutta puoluetta. Nimi vastaa suuren yleisön toiveeseen,” kertoo puheenjohtaja Pekka Mustonen.

Puolue on saanut vuosien varrella paljon palautetta nimestä, jonka on katsottu herättävän mielleyhtymiä pikemminkin Kapteeni Koukkuun ja Jack Sparrowiin kuin tiedon ja teknologian politiikkaan. Muiden omaisuutta ryöstelevien kujeilevien anarkistien on katsottu olevan huono pohja poliittisen puolueen julkisuuskuvalle. Puolueen sisäisessä aivoriihessä haluttiin hakea esikuvaa mieluummin esimerkiksi 1700-luvun Euroopan meri-imperiumien kaltaisista, siirtomaaherran jämäkkyyttä huokuvista kohteista. Imperiaaliseen nimeen ei kuitenkaan päädytty, koska haluttiin kuitenkin asemoitua eri tavalla kuin kokoomus.

Päätöksen Äärikeskusta-nimestä sinetöi lopulta se, että tunnistettiin keskustapuolueen hylkäämän alkiolaisen aateperinteen olevan hyvin luonteva ideologinen tausta piraattiliikkeelle, jonka tavoitteena on hajautettu, hengensivistystä arvostava ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Haluammekin toistaa tämän tiedotteen loppuun vanhat äärikeskustalaiset teesit desentralisaatiosta.

Lisätietoja antavat brändityöryhmän vetäjät:

Pekka Mustonen
Piraattipuolueen puheenjohtaja
+358 50 322 1071
pekka.mustonen@piraattipuolue.fi

Juho Karvinen
Puoluevaltuuston puheenjohtaja
+358 50 345 5023
juho.karvinen@piraattipuolue.fi

Desentralisaatiosta

Yhteiskunnan kolmijäsennys talouden, politiikan ja kulttuurin elämänpiireihin voidaan laajasti tulkiten nähdä desentralisaatioon liittyväksi. Kansainvälisellä tasolla sen voitaisiin nähdä lisäävän rauhanomaisen kehityksen mahdollisuuksia: maantieteellisten rajojen merkitys vähenisi ihmisten kuuluessa tarpeidensa mukaisiin talous- oikeus- ja kulttuuriyhteisöihin.

Seuraavassa luonnostelemme lyhyesti tavanomaisempaan desentralisaatiokäsitteeseen liittyviä piirteitä: desentralisaatioon johtavat voimat ovat sekä vetäviä että työntäviä.

  1. Materiaa koskeva entropian, hajeen laki: aine siirtyy matalasta hajeesta korkeaan hajeeseen, samoin niitä hyväksikäyttävä tuotanto.
  2. Elollisen vihreän biomassan tasainen jakaantuminen kaikkialle maapallolla pakottaa elottomien luonnonvarojen niukentuessa desentralisoituun elämänmuotoon.
  3. Pehmeä teknologia, mikroprosessorit, bioteknologia ja pientietokoneet suuntautuvat desentralisoivasti mammuttitihentymien sijasta.
  4. Uusi kansainvälinen taloudellinen järjestys eli globaali talonpoikainen talous pyrkii katkaisemaan metropoli-satelliitti-riistoketjut kehittämällä paikallista, alueellista, kansallista ja maailmanlaajuista omavaraisuutta niin että vastikkeeton vaihto ja kaupan avulla alistaminen minimoituvat.
  5. Riutuvan maaseudun ja ruuhkautuvan kaupungin tavoitteellinen elimellinen yhdentäminen jaoittuneeksi pienyhteisöverkostoksi jossa yhtyvät kaupunkien kulttuuriedut maaseudun ekologisiin muotoihin.
  6. Saasteongelmat pilkkovat teollisuuden pöhötihentymät pienemmiksi yksiköiksi.
  7. Desentralisaatio on keino purkaa kaikki ihmistä rikkovat hierarkkiset hallinto- ja byrokratiapyramidit, joille ihminen on raaka-aine ja A4-saaste tuote.
  8. Kansanvalta vaatii toimiakseen oikeankokoisia yksiköitä oikeille tasoille. Tasavallan ideoihin kuuluu pyrkimys hallinnon minimointiin, valtiokoneiston purkamiseen, federalististen liittovaltioiden luomiseen maakuntapohjalta sekä tukeutuminen omavastuisten paikallisten kyläkuntien itsehallintoon.
  9. Ihmisen aito oleminen ja eksistenssin täytelyys saa desentralistin ottamaan tavoitteeksi integroituneen kokonaisihmisen, joka luonnonrytmin mukaisesti viljelee kesällä maat ja talvisin pykää pienteollisuusvärkkejä sekä harrastaa tieteitä ja taiteita käsityömäisesti omaksi ilokseen. Tästä johtuen eräs osa desentralisaatiota on ammattikohtaisen työnjaon purkaminen.
  10. Keskittynyt omistaminen, monopolit ja ylikansalliset yhtiöt tulisi hajauttaa ja suosia kiertotaloutta organisoivia osuuskuntia. Tavoitteeksi tulee ottaa työntekijän aitoon tekijäntietoon pohjaava haltijuus työpaikallaan, työn ja palkan eriyttäminen siten että kaikille taataan ns. kansalaispalkka riippumatta siitä, mitä työtä tekee tahi on tekemättä. Omistuskysymyksessä on estettävä toisten ihmisten välineellistäminen omaisuuseroilla jne.
  11. Elämänmuodon tasolla desentralisaatio tarkoittaa yleisperiaatetta kolmijäsennetystä elämäntavasta. Toisin sanoen talous, politiikka ja kulttuuri ovat suhteellisesti itsenäisiä elämänpiirejä joilla kullakin on oma ihmisten olemuspuolten laadusta johdettava tehtävänsä.