Puoluevaltuusto on hyväksynyt 17.2. seuraavanlaisen koronalinjauksen puoluehallituksen esityksestä:

Koronapolitiikka

Terveydenhuolto on kriisissä

Suomen terveydenhuolto on ollut ongelmissa jo pitkään, mutta viime vuonna ongelmat kriisiytyivät: Päivystykset ovat olleet tukossa ympäri maata, jonotusajat kasvaneet (esim. joulukuussa HUS:in päivystyksessä keskimääräinen odotusaika oli jo 8 tuntia), ambulansseja on jouduttu ohjaamaan kaukaisempiin sairaaloihin. Joskus potilaat joutuvat odottamaan ambulanssissa, kun vapaita vuodepaikkoja ei ole, vaikka tämä tarkoittaa sitä, että ambulanssi ei ole silloin käytettävissä hätätilanneapuun. Hoitohenkilöstö on varoittanut useita kertoja, että ylikuormitus ja kiire vaarantavat potilasturvallisuuden.

Päivystykset eivät ole ainoa ongelmissa oleva osa-alue: niidenkin kriisi johtuu osaltaan siitä, että terveyskeskusten vuodeosastot ovat täynnä eikä potilaille löydy jatkohoitopaikkoja. Kiireettömiä leikkauksia on siirretty tai peruttu niin paljon, että lähes kaikki sairaanhoitopiirit rikkovat hoitotakuulakia ja potilaat joutuvat odottamaan pääsyä hoidon arvioon tai tutkimuksiin kauemmin kuin lain sallimat 6 kk. Esim. HUS:issa tällaisia potilaita on lähes 10 000. Sydänsairaiden lasten hoitojonot ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että harkitaan potilaiden lähettämistä leikattavaksi muihin maihin.

Terveydenhuolto on yksi hyvinvointivaltion keskeisiä pilareita ja kansalaisten epävarmuus siitä, saako tarvittaessa hoitoa, nakertaa luottamusta koko yhteiskuntaan.

Merkittävä syy kriisiytymiseen on epäonnistunut koronapolitiikka

Vaikka Suomi onnistui pandemian alkuvaiheissa suojaamaan väestöään paremmin kuin useimmat muut Euroopan maat (tosin ei silloinkaan niin hyvin kuin Japani, Etelä-Korea, Taiwan ja monet muut Aasian maat), viime vuonna Suomen strategia muuttui: käytännössä kaikista suojatoimista luovuttiin, tartuntoja ei enää yritetty estää ja THL viesti, että perusterveiden ei enää tarvitse huolehtia tartunnoista.

Tässä Suomen linja erosi useimpien muiden Euroopan maiden linjasta. Monessa maassa suojatoimia toki kevennettiin, mutta juuri missään niistä ei luovuttu kokonaan. Joissain maissa niitä on uudelleen tiukennettu, kun tilanne ei olekaan helpottunut. Esim. Saksa lisäsi lokakuussa vaatimuksen, että kaukojunissa täytyy käyttää vähintään FFP2-tasoista hengityssuojainta.

Myös Suomen rokotepolitiikka eroaa muista EU-maista: THL suosittelee 4. tehosterokotteita ainoastaan riskiryhmiin kuuluville, kun muissa EU-maissa niitä annetaan laajemmin. Suomi on tällä hetkellä ainoa EU-maa, joka ei rokota sote-henkilöstöä neljännellä rokotteella. Tämä siitä huolimatta, että WHO, Euroopan tartuntatautivirasto ECDC ja Euroopan lääkevirasto Ema – sekä isot kansalliset terveysviranomaiset USA:ssa (CDC) ja Britanniassa (NHS) ovat suositelleet sote-henkilöstön tehosterokotuksia. THL ei ole perustellut, miksi sen suositukset poikkeavat muiden maiden viranomaisten, ECDC:n ja WHO:n linjauksista. 4. rokotteita ei tarjota, vaikka Suomella on varastossa paljon rokotteita vanhenemassa.

Suomen koronastrategian tulokset ovat olleet katastrofaalisia

Viime vuosi oli koronakuolleisuudeltaan ylivoimaisesti pahin koko pandemian aikana. Vuonna 2021 koronaan kuoli n. 1000 suomalaista. 2022 koronaan kuoli THL:n mukaan lähes 5000. Sen lisäksi korona on ollut myötävaikuttavana tekiijänä yli 2000 kuolemassa. Suomen koronakuolleisuus on ollut suurta myös EU-maihin verrattuna. Esim. 2022 marraskuussa Suomen koronakuolleisuus oli EU-maiden toiseksi suurinta. Se on kärkiluokkaa myös maailmanlaajuisessa vertailussa.

Korkean kuolleisuuden lisäksi koronatartuntojen määrän kasvu on tuhoisaa myös siksi, että 10-20 % sairastuneista sairastuu pitkäaikaisesti. Osalla heistä työkyky heikkenee pysyvästi, osa ei palaa työelämään enää koskaan. Tämä taakka jää vielä kymmeniksi vuosiksi pandemian päättymisen jälkeen. Kansantaloudelle koronan pitäaikaisvakutusten arvioidaan aiheuttavan useiden miljardien kustannukset. 

Koronatartunta lisää myös riskiä useille muille sairauksille, kuten sydän- ja maksasairauksille, diabetekselle, useille hermostoon ja aivoihin vaikuttaville sairauksille ja mielenterveyden ongelmille.

Koronan sairastaminen ei myöskään anna pitkäaikaista immuniteettia, vaan uuden koronatartunnan voi saada jo muutaman viikon kuluessa edellisestä. Uusi tartunta voi olla edellistä vakavampi ja tiedetään myös, että jokainen uusintatartunta lisää sekä kuoleman riskiä että riskiä sairastua muihin sairauksiin.

Tämä jatkuva sairastelu pahentaa sairaaloiden kriisiä sekä potilaiden määrän kasvun että henkilökunnan sairauspoissaolojen vuoksi.

Strategia, jossa tartuntojen annetaan levitä vapaasti ja vain riskiryhmiin kuuluvia ohjeistetaan suojautumaan, estää käytännössä riskiryhmiin kuuluvien täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Tämä ei ole hyväksyttävää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Päästäessään koronan leviämään lähes vapaasti Suomi on epäonnistunut sekä kansalaistensa hengen ja terveyden suojaamisessa että terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamisessa.

Tilanne ei parane itsestään vaan pahenee edelleen, ellei suuntaa muuteta päättäväisillä toimilla.

Vaadimme välitöntä strategian muutosta ja seuraavia toimia:

• Nykyisen koronastrategian epäonnistuminen tulee myöntää ja vaihtaa strategian painopiste tartuntojen ehkäisyyn. Tartuntamäärien pienentäminen vähentää sairastumisia ja kuolemia, mikä helpottaa myös terveydenhoidon kuormitusta sekä pienentämällä potilasmäärää että vähentämällä henkilökunnan sairauspoissaoloja.
• Maskisuositus tulee palauttaa. Hengityssuojainten, erityisesti FFP2-tasoisten tai sitä parempien tiedetään suojaavan tehokkaasti sekä käyttäjäänsä että muita ihmisiä. Maissa, joissa maskien käyttö on ollut yleistä, koronakuolleisuus on ollut merkittävästi vähäisempää kuin maissa, joissa niitä ei ole käytetty.  Hengityssuojainten käyttö mahdollistaa myös riskiryhmäläisten turvallisemman osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi hengityssuojaimet ehkäisevät koronan lisäksi myös useiden muiden tautien leviämistä, mikä myös vähentää sairastumisia ja sairauspoissaoloja.
• Sisätilojen ilmanvaihtoa ja ilmahygieniaa tulee parantaa. Koronavirus tarttuu helpoiten suljetuissa sisätiloissa, joissa useita henkilöitä hengittää samaa ilmaa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla. Erityisesti Japanissa on tartuntamäärät (ja siten myös koronan aiheuttamat kuolemat) onnistuttu pitämään alhaisina suuresta väestöntiheydestä ja iäkkäiden määrästä huolimatta nimenomaan panostamalla sisätilojen tehokkaaseen ilmanvaihtoon. 
• Etätyösuositus tulee palauttaa. Toimistot ovat otollisia paikkoja koronan leviämiselle. Tartuntojen vähentämiseksi töitä kannattaa tehdä etänä jos vain mahdollista. Moni työnantaja tarjoaakin siihen mahdollisuuden, mutta usein etätöihin siirtymistä helpottaa, jos siihen on viranomaisten suositus.
• Rokotteet pienentävät paitsi riskiä sairastua vakavasti, myös pitkäaikaisten oireiden riskiä sekä tartuntariskiä. Sen vuoksi rokotteita tulee tarjota myös muille kuin riskiryhmiin kuuluville säännöllisin väliajoin.
• Suomen tulee ottaa oppia maista, jotka ovat onnistuneet parhaiten suojaamaan väestöään pandemialta, kuten Japani, Etelä-Korea, Taiwan ja Singapore.

Näitä keinoja tulee käyttää pienellä kynnyksellä myös tulevien pandemioiden torjuntaan.