Somessa toimivan kansalaisyhteiskunnan turvallisuus sotaa käyvän valtion toimia vastaan ja Digital Services Act

KANNANOTTO

Mothers for peace -ryhmän Ukrainan sodan vastaisen mielenosoituksen Facebook-tapahtuma ja hallitseva tili onnistuttiin jäädyttämään todennäköisesti joko bottitilien tai hybridivaikuttamisen ja bottitilien yhdistelmällä. Miten näin pääsi käymään, mitä se tarkoittaa, ja miten tälläinen tavallisten kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin kohdistuva kyberhyökkäys voidaan tulevaisuudessa torjua?

On selvää, että somepalveluita ylläpitävistä yhtiöistä on tullut osa kansalaisyhteiskunnan infrastruktuuria. Tätä monella tavoin hyödyllistä ilmiötä kuitenkin varjostaa yksi seikka: yhtiöt eivät tee sitä niinkään kansalaisyhteiskunnan vuoksi, vaan rahasta. Yhtiöiden intresseissä on siis minimoida käytetyt resurssit ja maksimoida saadut hyödyt. Suomen kaltaisen vähemmistökielen osalta tämä tarkoittaa raskasta riippuvuutta automaattisesta moderoinnista. Miksi? Koska suomen kieltä puhuva työntekijä on todella kallis verrattuna esimerkiksi halvalla ulkoistettuun englanninkieliseen.

Globaalisti toimivalla yhtiöllä ei myöskään ole samanlaista tarvetta varautua sotatilaan samoin kuin meillä tällä hetkellä. Venäjän hallitus on tehnyt sosiaalisesta mediasta yhden rintaman sodassa ja politiikassa naapureitaan vastaan, mutta Facebookilla ei silti ole samalla tasolla ‘nahkaa pelissä’ tässä konfliktissa. Resurssien nopea lisääminen olisi ratkaisu, ja jollakin tavoin olisi tarve velvoittaa sitä palkkaamaan riittävä määrä paikallista kieltä ja kulttuuria tuntevia ihmisiä ottamaan vastuu siitä että pelkästään tuhansilta väärennetyiltä tileiltä tulevat ilmoitukset eivät riittäisi kaatamaan rauhan puolesta toimivaa alisivustoa.

Sikäli kun päätöksen mielenosoitusta koskevan tilin jäädyttämisestä olisivat tehneet algorytmien sijasta ihmiset, he olisivat olleet kärryillä siitä että kyseessä olivat todennäköisesti Venäjän trollit. Vaikka Facebookin automaattiset moderaatiotyökalut ovat kehittyneitä, tälläistä päivänpoliittista ja kulttuurista ymmärrystä ei tietokoneohjelmilta voida mitenkään realistisesti odottaa, ei vielä pitkään aikaan.

Miten sitten pienet valtiot voivat tälläistä massiivista yhtiötä painostaa ilman että yhtiö vain päättää vetäytyä markkinoilta jotka eivät ole sille taloudellisesti merkittäviä? No, tietenkin liittyä yhteen. Eli katseet on syytä suunnata Euroopan Unioniin jolla yhdessä on riittävästi lihasta kääntää Facebookinkin ruoria. Eikä tarvitse katsoa edes kovin kauas, sillä uutta lainsäädäntöpakettia joka tarttuu tässä mainittuun ongelmaan vain yhtenä osa-alueenaan ollaan jo valmisteltu, piraatit ovat olleet osana sitä, ja EU parlamentti on jo hyväksynytkin siitä merkittävän osan.

Lainsäädäntöpaketin nimi on “Digital Services Act”
https://www.greens-efa.eu/opinions/2022/01/20/the-digital-services-act-is-coming-what-will-it-mean-for-you/

Vaikka EU parlamentti onkin jo hyväksynyt oman versionsa Digital Service Actista, tarina ei ole vielä läheskään lopussa. Euroopan Neuvoston on vielä kokoonnuttava ja jäsenmaiden on hyväksyttävä lait osaksi omia kansallisia lainsäädäntöjään ennen kuin mitään konkreettista alkaa tapahtua. Näissä tulevissa neuvotteluissa saatetaan vielä vaatia kompromisseja, Facebookin palkkaamat lobbarit tulevat olemaan aktiivisia, ja vähemmistökielten edustajien osalta olisi hyvin tärkeää että paikallista kieltä ja kulttuuria ymmärtävien moderaattorien vaatimuksesta ei peräännytä.

Tšekin piraattipuolueen kolme euroedustajaa istuvat europarlamentin vihreässä ryhmässä, ja Digital Services Act onkin syntynyt tämän ja EFA-ryhmän yhteistyön tuloksena. Näiden muutosten läpi saamiseksi voimmekin siis suositella suomalaisia piraatteja tekemään tiivistä yhteistyötä Vihreiden kanssa, joilla on vahvimmat mahdollisuudet taata tämän viimeisen lainsäädäntökierroksen onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisätietoja antavat:

Toni Aittoniemi
Piraattipuolueen hallituksen jäsen
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

ja

Juho Karvinen
Piraattipuolueen varapuheenjohtaja
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi