Eduskuntavaaliohjelma 2023

Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 17.1.2023

Johdanto: Kohti demokraattista teknologiapolitiikkaa!

Eurooppa on poliittisesti ja taloudellisesti enemmän liikkeessä kuin mihin ollaan kylmän sodan jälkeisenä aikana totuttu. Jo vuoden 2008 globaalin finanssikriisin ja sitä seuranneen eurokriisin horjuttama eurooppalainen järjestys on epävakautunut edelleen koronapandemian ja Ukrainan sodan laajennuttua monikriisiksi, joka ravistelee yhteiskunnan eri osa-alueita. Geopoliittiset jännitteet ovat kasvaneet ja militarismi on noussut vastauksena Venäjän aggressiolle. Sota on tuonut esille kiusallisella tavalla Euroopan riippuvuuden venäläisestä fossiilienergiasta. Elinkustannukset nousevat, globaalit toimitusketjut takkuavat. Kun taustalla on vielä Yhdysvaltojen epävakautuminen, Euroopassa on ymmärrettävä paine kasvattaa strategista autonomiaa, siis esimerkiksi omavaraisuutta energian ja puolustuskyvyn suhteen.

Osana kriisikokonaisuutta on myös vanhempia, mutta viime vuosina edelleen kärjistyneitä ongelmia. Ensinnäkin ilmastonmuutos ja luontokato ovat kärjistyneet tavalla, joka huutaa kestävyyssiirtymää eli laajaa systeemistä murrosta fossiilitalouteen, yhteiskuntien luontosuhteeseen, energia- ja resurssiperustaan sekä tuotannon ja kulutuksen tapoihin. Toiseksi digitalisaatio on edennyt suuntiin, joita tutkijat ja kriittiset kommentoijat ovat kutsuneet valvontakapitalismiksi tai digitaaliseksi maaorjuudeksi. Valta on keskittynyt suurille teknologiayrityksille niin laitteistojen ja infrastruktuurin kuin tietojärjestelmien ja tietojen hallinnan osalta. Tämä on näkynyt esimerkiksi sosiaalisen median alustojen toiminnassa, joita ei kehitetä ensisijaisesti demokraattisen keskustelun alustoina vaan liiketoiminnan ja mainosmyynnin ehdoilla tavalla, joka on omiaan kärjistämään poliittisia jännitteitä ja on mahdollistanut myös systemaattisen, ulkopuolisen vaalivaikuttamisen.

Sekä kestävyyssiirtymä että digitalisaatio ovat poliittisia ja teknologisia reformeja, jotka voidaan toteuttaa hyvin erilaisista arvolähtökohdista ja joko keskusjohtoisesti tai yhteisesti keskustellen. Piraattipuolueen näkemys on selvä, näissä uudistuksissa on pidettävä huolta siitä, että päätökset tehdään demokraattisesti ja että uudistusten seurauksena valta ei keskity vaan hajautuu. Demokraattinen teknologiapolitiikka tarkoittaa aktiivista, hyvin informoitua kansalaiskeskustelua teknologisen kehityksen suunnasta ja arvopohjasta, teknologian vaikutusten eettistä ja poliittista arviointia ja ennakointia sekä yhteiskehittämistä. Teknologiapolitiikka on kaikkien asia, ei ainoastaan politiikan takahuoneissa toimivien asiantuntijoiden tai markkinoiden asia.

Teknologiapolitiikka on ollut perinteisesti kiinteästi osa talouspolitiikkaa ja elinkeinopolitiikkaa ja sidoksissa niiden perinteisiin tavoitteisiin, kuten talouskasvuun, työn tuottavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Karkeasti ottaen tämä on tarkoittanut teknologiayritysten tuotekehitystoiminnan tukemista ja toimintaympäristön parantamista. Käsillä olevassa teknologisessa ja yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa teknologiapolitiikan on kuitenkin otettava huomioon laajemmat näkökohdat, erityisesti ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden kysymykset.

Tässä ohjelmassa esittelemme piraattipuolueen poliittiset tavoitteet eduskuntavaaleissa 2023. Ohjelman kokoava teema on demokraattinen teknologiapolitiikka. Se on jaettu kolmeen pääosioon, jotka ovat demokratian kehittäminen, kestävyyssiirtymä ja tietopolitiikka.

1. Radikaalisti avoin demokratia

Vallan hajauttaminen ja demokratian vahvistaminen ovat piraattipolitiikan keskeisiä kulmakiviä. Radikaalisti avoimessa demokratiassa julkinen vallankäyttö on kansalaisille läpinäkyvää ja heidän poliittinen äänensä kuuluu myös vaalien välillä päätöksenteossa, niin virallisten kanavien kuin omaehtoisen kansalaisaktiivisuudenkin kautta. Kansalaisilla taas on vahva yksityisyyden ja muiden perusoikeuksien suoja.

Digitaalisen murroksen myötä on huomattu, että tietokoneet ja verkkoyhteydet eivät synnytä automaattisesti yhdenvertaista ja radikaalisti avointa demokratiaa, pikemminkin demokratiaa ja perusoikeuksia on puolustettava entistä voimakkaammin vallan keskittymistä vastaan, kun valvonnan, kontrollin ja manipuloinnin välineet ovat aiempaa tehokkaampia.

Lisääntynyt tietoliikenne ei myöskään automaattisesti lisää näkökulmien moninaisuutta, sananvapautta, informoituja päätöksiä ja laadukasta julkista keskustelua. On huomattu, että läpinäkymättömät, oligarkkien ja heidän algoritmiensa hallinnoimat sosiaalisen median alustat ovat demokratian kannalta arvaamattomia. Ne on optimoitu maksimoimaan ruutuaika ja ne ovat alttiita myös vihamielisille informaatio-operaatioille, kuten disinformaatiokampanjoille ja vaalivaikuttamiselle. Julkisen keskustelun alustat on saatava toimintaperiaatteiltaan läpinäkyviksi ja demokraattisilla periaatteilla toimivaan yhteiseen hallintaan.

Seuraavassa eritellään piraattien poliittisia tavoitteita demokratian parantamiseksi erityisesti avoimuuden, osallisuuden, perusoikeuksien ja uuden demokraattisen maakuntahallinnon näkökulmasta. Demokratian ja vallan hajauttamisen tavoitteet ulottuvat laajalle yhteiskuntaan ja esimerkiksi avoimen lähdekoodin vaatimus, perustulo ja mahdollisuus käyttää julkisia tiloja omaehtoiseen toimintaan ovat samalla demokratiatavoitteita, jotka hajauttavat taloudellista ja teknologista valtaa.

Avoimuus ja osallisuus

Piraattipuolue haluaa vahvistaa julkisuusperiaatetta ja kansalaisten tiedonsaantioikeutta. Se tarkoittaa, että päätöksenteko, tietojärjestelmät ja julkisten varojen käyttö on avointa. Tämä koskee myös liikelaitoksia, julkisomisteisia yhtiöitä sekä julkisrahoitteisten palveluiden yksityisiä tuottajia.

• Edustuksellisen demokratian elinten kokoukset ja asiantuntijakuulemiset on lähtökohtaisesti livestriimattava ja ne voidaan sulkea vain erikseen perustellusta syystä. Kokousasiakirjojen, kuten pöytäkirjojen, liitteiden ja asiantuntijalausuntojen on oltava helposti nähtävillä sekä selainkäyttöliittymällä että ohjelmointirajapinnan kautta.
• Laajennetaan julkisuusperiaate koskemaan julkisen sektorin käyttämiä tietojärjestelmiä. Julkisten tietojärjestelmien avoimuudesta lisää pääotsikossa 3. Digitalisaatio ja tietopolitiikka.
• Tehdään julkisten varojen käyttö avoimemmaksi laajentamalla julkisuuslaki koskemaan myös julkisomisteisia yhtiöitä, julkisrahoitteisten palvelujen yksityisiä tuottajia ja julkisia hankintoja yleisesti.
• Tehdään lobbaus näkyväksi toteuttamalla laaja avoimuusrekisteri, joka koskee eduskuntaa, ministeriöitä, valtion virastoja, julkisomisteisia yhtiöitä ja liikelaitoksia. Valtionhallinnon lisäksi myös alue- ja kunnanhallinnon on oltava avoimuusrekisterin piirissä.

Piraattipuolue haluaa parantaa kansalaisten poliittisia vaikuttamismahdollisuuksia. Kehitetään kansalaisten virallisia vaikuttamiskanavia ja kokeillaan rohkeasti edustuksellista demokratiaa täydentäviä demokratiainnovaatioita, kuten kansalaisfoorumeita, virtaavaa demokratiaa, siirtoäänivaalitapaa ja yhteiskehittämistä. Mahdollistetaan omaehtoinen kansalaisaktiivisuus.

• Madalletaan kansalaisaloitteen allekirjoitusrajaa 20 000:een.
• Varmistetaan kaikille eduskuntakäsittelyyn tuleville kansalaisaloitteille kunnollinen valiokuntakäsittely kuulemisineen ja mietintöineen sekä täysistunnon äänestys.
• Otetaan käyttöön kansalaiskysymys, jonka voisi tehdä 2000 äänioikeutettua tietylle ministerille hänen toimialaansa liittyen. Kansalaiskysymys vastaisi käsittelytavaltaan kansanedustajan kirjallista kysymystä eli asianomaisen ministerin olisi annettava kysymykseen kirjallinen vastaus. Porrastetaan kansalaisaloitteiden käsittelyä niin, että alle täyden kannattajamäärän jääneet, mutta yli 2000 kannattajaa saaneet aloitteet käsitellään kansalaiskysymyksinä. Otetaan vastaava menettely käyttöön alue- ja kuntatasolla.
• Otetaan käyttöön kansanäänestysaloite, joka velvoittaa viranomaisia järjestämään kansanäänestyksen aloitteessa esitetystä asiasta, mikäli vähintään 50 000 kansalaista sitä vaatii.
• Parannetaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksia laskemalla äänioikeuden ikäraja 16 ikävuoteen kaikissa vaaleissa.
• Toteutetaan presidentinvaalit siirtoäänivaalitavalla.
• Tehdään puoluetuesta reilu jakamalla siihen varattu summa kaikille vaaleihin osallistuville puolueille suoraan ääniosuuden mukaisesti. Tarjotaan vaalijulisteiden painatus ja jakelu julistepaikoille julkisena palveluna.
• Otetaan osallistuva budjetointi käyttöön valtiotasolla varaamalla osa valtion budjetista kansalaisten kohdistettavaksi. Kohteita voivat olla esimerkiksi ministeriöt tai valtiovelan lyhennys, mutta myös kansalaisten aloitteesta määritellyt kohteet.
• Kutsutaan koolle kansalaisfoorumi ratkomaan kestävyyssiirtymään liittyviä oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Tämä olisi luonteva tilaisuus kokeilla arvontavaalia: Valitaan kansalaisfoorumin jäsenet satunnaisesti niin, että koostumus on väestötasolla edustava.
• Kehitetään julkisia palveluita yhdessä niiden käyttäjien kanssa. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutettuja kokemusasiantuntijoita.
• Tehdään virtaavan demokratian kokeilu. Virtaava demokratia tarkoittaa suoran ja edustuksellisen demokratian välimuotoa, jossa kansalainen voi itse käyttää ääntään tai antaa valitsemalleen edustajalle valtakirjan toimia puolestaan. Valtakirjan voi ottaa pois tai siirtää toiselle edustajalle koska tahansa.
• Toteutetaan osallistamishankkeet niin, että ne eivät muodostu jo valmiiksi aktiivisten ja hyväosaisten ihmisten vaikuttamiskanaviksi, vaan pikemminkin lisäävät erityisesti marginaaliin jäävien ja heikossa asemassa olevien ihmisten vaikutusvaltaa.
• Tarjotaan vapaasti käytettäviä, saavutettavia julkisia tiloja ei-kaupalliseen harrastus-, kulttuuri- ja kansalaistoimintaan.
• Helpotetaan järjestöjen ja kansalaisten rahankeräystä ja joukkorahoitusta. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi rahankeräyslupien käsittelyn siirtämistä pois Poliisihallitukselta jollekin soveltuvammalle viranomaiselle ja viemällä lupamenettelyä nykyistä kevyempään suuntaan.
• Otetaan käyttöön perustulo ja lyhennetään työviikkoja, jotta ihmisille jää aikaa esimerkiksi luomiselle, liikkumiselle, politiikalle ja kansalaisaktiivisuudelle. Perustulo ja lyhyemmät työviikot ovat myös kestävämmän talouden ratkaisuja, ks. pääotsikko 2. Kestävyyssiirtymän politiikka.

Informoitu päätöksenteko

Demokratian kannalta on tärkeää, että edustuksellisten elinten päättäjien ja virkakoneiston käytössä on riittävästi monipuolista, kriittisen tarkastelun kestävää asiantuntijatietoa. Ministeriöt ja niiden alaisuudessa toimivat tutkimuslaitokset tuottavat päätöksentekoa palvelevaa tietoa, samoin riippumattomat yliopistot. Tiedon saattamiseksi ymmärrettävään ja saavutettavaan muotoon tarvitaan myös päättäjille ja julkiseen keskusteluun suunnattua tiedeviestintää. Suurimmat päätöksentekoa palvelevan tiedontuotannon aukot koskevat kahta tärkeää teknologista ja poliittista murrosta: kestävyyssiirtymää ja digitalisaatiota.

• Perustetaan monialainen asiantuntijayksikkö kestävyyssiirtymän koordinointiin ja suunnitteluun. Tästä tavoitteesta tarkemmin pääotsikossa 2. Kestävyyssiirtymän politiikka.
• Perustetaan tietopoliittinen ministeriö ja vakiinnutetaan tietopolitiikka itsenäisenä politiikkalohkona. Tästä tavoitteesta tarkemmin pääotsikossa 3. Digitalisaatio ja tietopolitiikka.
• Ohjataan tutkimuslaitoksia ja yliopistoja lisäämään yleistajuista tiedeviestintää ja osoitetaan siihen vaadittavat resurssit.
• Kannustetaan tutkijoita antamaan asiantuntijalausuntoja päättäjille ja osallistumaan kansalaiskeskusteluun. Tarjotaan tutkijoille ja muille työn puolesta kansalaiskeskusteluun osallistuville tukipalveluita vihaviestien kohtaamiseen.

Demokratian kannalta on tärkeää niin ikään, että kansalaisilla on hyvä yleissivistys ja kattavat yhteiskunnalliset perustiedot, mikä sisältää medialukutaidon ja lähdekritiikin sekä teknologisen lukutaidon. Näihin lukutaitoihin sisältyy myös kyky tuottaa itse sisältöä ja saattaa se julkisesti muiden nähtäville. Mediataitojen avulla kansalaiset osaavat tunnistaa trollit sekä väärän ja tarkoituksella harhaanjohtavan tiedon. He ymmärtävät, millä periaatteilla viestit leviävät. Tämä parantaa yhteiskunnan vastustuskykyä vihamielisille informaatiokampanjoille.

• Pidetään huolta koko ikäluokan kattavasta yleissivistävästä peruskoulutuksesta.
• Varmistetaan koulutuksen säilyminen maksuttomana ja kaikille avoimena myös tulevaisuudessa.
• Tarjotaan medialukutaidon ja teknologisen lukutaidon opetusta niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.

Ajankohtaisen tiedonsaannin osalta on tärkeää, että kaikille on tarjolla laadukasta journalistista sisältöä ja mahdollisuus käydä siitä keskustelua julkisesti ja yksityisesti. Julkisen keskustelun osalta piraatit pitävät parhaana mediaympäristöä, jossa on demokraattisesti hallinnoitu valtiollinen media (Yleisradio), journalistisiin periaatteisiin sitoutuvia kaupallisia medioita sekä näiden lisäksi rikas kenttä itsenäisiä mediakanavia ja -alustoja. Sosiaalisen median alustat ovat tärkeä julkisen keskustelun ja itseilmaisun areena, mutta nykyiset suurten teknologiayritysten alustat keskittävät valtaa ja tuottavat uhkia demokratialle.

• Huolehditaan, että yksityisviestien kirjesalaisuus on vahva.
• Huolehditaan, että toimittajien lähdesuoja on vahva.
• Perustetaan julkisen sektorin hallinnoimia sosiaalisen median alustoja. Mastodon ja muut Fediversen hajautetut avoimen lähdekoodin välineet sopivat hyvin tähän tarkoitukseen. Toteuttavia tahoja voisivat olla esimerkiksi Yleisradio, kirjastot ja yliopistot tai näiden yhteistyöelimet.

Perusoikeudet

Digitaalinen murros on vaikuttanut yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön ja perusoikeuksien toteutumisen edellytyksiin. Yhtäältä verkkoyhteys on nykyaikaisessa yhteiskunnassa käytännössä edellytys sananvapauden, yhdistymisvapauden ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiselle. Toisaalta digitaalisen tiedon määrän kasvaessa erityisesti yksityisyydensuoja ja siihen kuuluva henkilötietojen suoja ovat uhattuina.

Yksityisyydensuoja

• Palautetaan vahva kirjesalaisuus perustuslakiin. Palauttamista ei tarvitse toteuttaa nopeutetulla menettelyllä, vaan tavanomainen perustuslain muuttamisjärjestys riittää. Se myös mahdollistaa perusteellisemman kansalaiskeskustelun, joka kirjesalaisuuden heikentämisen ja tiedustelulain yhteydessä jäi käymättä.
• Kehitetään perusturvaa yleisesti kohti perustuloa, johon ei kuulu vastikkeellisuutta, selvityksiä tai rahankäytön kyttäystä. Erityisesti toimeentulotuki on yksityisyyden kannalta hyvin ongelmallinen.

Yhdenvertaisuus

• Korjataan ja viedään viimein läpi translain uudistus ja turvataan transoikeudet myös nuorille. Pitemmällä aikavälillä tähdätään juridisen sukupuolen lakkauttamiseen kokonaan.
• Poistetaan valtionkirkkojen erityisasema ja verotusoikeus. Kohdellaan uskonnollisia yhteisöjä yhdenvertaisesti.
• Ulotetaan kutsunnat koko ikäluokalle sukupuoleen katsomatta.

Demokraattiset maakunnat

Hyvinvointialueet synnyttivät uuden edustuksellisen demokratian alueellisen tason sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämiseksi. Alueiden kehittäminen suorilla vaaleilla valittujen aluevaltuustojen ohjauksessa on selvä parannus aikaisempaan tilanteeseen, jossa päätöksiä ollaan tehty läpinäkymättömissä ja demokratian kannalta kyseenalaisissa sairaanhoitopiireissä ja palvelukuntayhtymissä, jotka ovat olleet äänestäjien ulottumattomissa. Tämä demokratisoiva kehitys kannatta piraattipuolueen mielestä viedä johdonmukaisesti loppuun ja tehdä hyvinvointialueista aidosti demokraattisia maakuntia.

• Yhdistetään maakuntaliitot hyvinvointialueisiin, joiden tehtävät laajenisivat kattamaan esimerkiksi maakuntakaavan ja alueiden yleisen kehittämisen. Samalla voidaan luopua kömpelöstä hyvinvointialueen käsitteestä ja puhua maakunnista.
• Selvitetään myös valtion aluehallinnon eli aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävien siirtämistä maakuntien omaan hallintaan.
• Annetaan maakunnille verotusoikeus alueellisen itsehallinnon ja poliittisen liikkumavaran parantamiseksi. Verot täydentäisivät maakuntien valtionosuuksia.

2. Kestävyyssiirtymän politiikka

Globaali ympäristökriisi on kärjistynyt tavalla, joka edellyttää ripeää ja päättäväistä toimintaa ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi. Nykyisten taloudellisten, teknologisten ja institutionaalisten rakenteiden hienosäätö ei riitä, vaan on toteutettava aktiivinen siirtymä kestävään yhteiskuntaan. Pelkästään teknologisen ratkaisun varaan ei monimutkaisessa ongelmavyyhdissä voi laskea, mutta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla ja tiedontuotannolla laajemmin on siirtymässä huomattava rooli.

Siirtymä on merkitykseltään ja kokoluokaltaan sodanjälkeiseen jälleenrakennukseen ja hyvinvointivaltion rakentamiseen verrattava hanke ja edellyttää julkiselta vallalta selvää strategista sitoutumista, toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja hyvää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.

Tässä osiossa piraatit esittävät joukon kestävyyssiirtymää tukevia toimia, jotka ulottuvat kansalaisten osallistamisesta päätöksentekoa palvelevan tiedon tuotantoon, julkishallinnon järjestämiseen, maankäyttöön, energia- ja elinkeinopolitiikkaan, tutkimuspolitiikkaan sekä talous-, työ- ja sosiaalipolitiikkaan. Tulevaisuuden reilussa ja kestävässä taloudessa aineellista kulutusta on vähemmän ja jo valmiiksi kestävien käyttötavaroiden elinkaarta pidennetään korjaamalla ja tuunaamalla.

Siirtymää tukeva asiantuntijatieto ja kansalaisten osallistuminen

• Perustetaan valtioneuvoston kanslian yhteyteen monialainen asiantuntijayksikkö, jonka tehtävä on koota olemassaolevaa tietoa, tuottaa suunnitelmia ja koordinoida eri hallinnonaloja siirtymään liittyvissä asioissa sekä myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä.
• Otetaan yhteiskuntapolitiikan ohjauksessa käyttöön donitsitalouden ajatusta noudattavat ekologisia ja sosiaalisia rajoja kuvaavat indikaattorit. Ympäristörajoja kuvaavat indikaattorit sovitetaan tutkimustietoon perustuen planeetan kantokykyyn, turvallisen etäisyyden päähän ekologisista keikahduspisteistä. Ihmisten perustarpeiden täyttymistä ja sosiaalisia rajoja kuvaavat indikaattorit johdetaan YK:n Agenda2030-tavoitteista. Nämä kestävyyskriteerit otetaan käyttöön ministeriöiden ja virastojen ohjauksessa.
• Perustetaan kansalaisfoorumi ratkomaan kestävyyssiirtymän oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Kokeillaan samassa yhteydessä arvontavaalia. Tätä tavoitetta on kuvattu tarkemmin pääotsikossa 1. Radikaalisti avoin demokratia.

Luonto, eläimet ja maankäyttö

• Suojellaan vanhat metsät ja suot ja niiden lajistot.
• Ennallistetaan ja suojellaan uutta maa-alaa vapauttamalla sitä maa- ja metsätalouden käytöstä.
• Tehdään metsien hävittämisestä luvanvaraista. Noudatetaan maankäytössä kokonaisheikentymättömyyden periaatetta ja kompensoidaan esimerkiksi kaavoituksen myötä raivattavat metsät suojelemalla ja ennallistamalla metsää muualla.
• Korvataan kokonaisia elävän luonnon verkostoja tuhoavat metsien avohakkuut jatkuvan kasvatuksen menetelmillä.
• Tehdään suojelusta ja ennallistamisesta maanomistajille taloudellisesti kannattavaa.
• Tunnustetaan kaikkien kokevien eliöiden oikeus hyvään lajityypilliseen elämään.
• Tuetaan ruoantuotantoa omavaraisuuden varmistamiseksi ja määritellään tuen kriteerit kestävyyssiirtymää tukeviksi . Eläintuotantoa ei tueta julkisin varoin, vaan ajetaan sen tuet hallitusti alas.
• Tuetaan kaupunkeja rakentamaan yhdyskuntarakennetta, joka on tiivistä ja viihtyisää, puistoja ja lähimetsiä sisältävää ja kattavan joukkoliikenteen palvelemaa.
• Vähennetään autokeskeisyyttä kaupunkisuunnitelussa - jaetaan tila reilummin kaikille.

Energiapolitiikka

• Rakennetaan ripeästi kotimaista, vähäpäästöistä teollisen mittakaavan energiantuotantoa: ydinvoimaloita, tuulivoimapuistoja ja aurinkovoimaloita.
• Ajetaan ripeästi alas fossiili- ja turvevoimalat.
• Helpotetaan yksityisten tahojen, kuten taloyhtiöiden omaa vähäpäästöistä energiantuotantoa ja sen myymistä yleiseen sähköverkkoon.
• Tuetaan fossiilikäyttöisten lämmitysjärjestelmien korvaamista vähäpäästöisesti tuotetulla kaukolämmöllä tai maalämmöllä.
• Rakennetaan infrastruktuuria sähkö- ja vetykäyttöiselle liikenteelle ja tuetaan fossiilikäyttöisten yksityisautojen muuntotöitä vähäpäästöisiin käyttövoimiin.
• Tuetaan uusiutuvan energian varastoinnin kehittämistä ja kuorman jakoa.

Tavoitteellinen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka

Vahvistetaan tieteen tekemisen yleiset edellytykset.

• Varmistetaan akateeminen vapaus ja monialaisen, vapaan tieteen tekeminen riittävällä yliopistojen perusrahoituksella.
• Vahvistetaan avoimen tieteen normia ja edellytetään, että julkisesti rahoitetut tutkimusjulkaisut ovat avoimesti verkossa kaikkien luettavana. Avoimen tieteen edistäminen edellyttää käytännössä myös sitä, että tiedeyhteisön ja yliopistojen neuvotteluasemaa suhteessa suuriin kansainvälisiin tiedekustantajiin vahvistetaan.

Kestävyyssiirtymää tukeva tavoitteellinen innovaatiopolitiikka.

• Kohdistetaan resursseja erityisesti kestävyyssiirtymää edistävään tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Tämä koskee niin strategisin perustein yliopistoille jaettua tutkimusrahoitusta, valtion omien tutkimuslaitosten ohjausta kuin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeita.
• Teknologiaan suuntautuvalla tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla ratkotaan olemassaolevien, vähäpäästöisten teknisten ratkaisujen skaalaamisen kysymyksiä sekä kehitetään varhaisessa kehitysvaiheessa olevia teknologioita, esimerkiksi energian varastointiratkaisuja, metsäteollisuuden pitkäikäisiä tuotteita, keinolihaa, kierto- ja vetytalouden ratkaisuja. Samalla on syytä antaa tilaa vapaalle ja luovalle työlle ja täysin uusien ja odottamattomien ratkaisujen kehittämiselle.
• Kestävyyssiirtymän onnistumiseksi rahoitetaan myös yhteiskuntatieteellistä ja humanistista tutkimusta, joka auttaa kehittämään siirtymän ja kestävän yhteiskunnan edellyttämiä institutionaalisia rakenteita, ymmärtää siirtymän vaikutuksia esimerkiksi valtasuhteisiin ja perusoikeuksien toteutumiseen sekä siirtymään liittyviä kysymyksiä arvoista ja kulttuurisista merkityksistä.

Talous- ja työpolitiikka

• Ohjataan markkinoita vähähiiliseen suuntaan perinteisen hintaohjauksen keinoin: päästökaupalla, hiiliveroilla ja hiilitulleilla.
• Synnytetään kestävyyssiirtymää ja kestävää taloutta edistäviä markkinoita esimerkiksi julkisilla investointiohjelmilla.
• Tehdään sisällöllistä työpolitiikkaa, joka ohjaa työnhakijoita erityisesti kestävyyssiirtymää tukeviin töihin, kuten ennallistamiseen, uuden infrastruktuurin rakentamiseen, muutos-, korjaus- ja huoltotöihin sekä uudelleenkoulutukseen.
• Ohjataan resursseja elinkeinorakenteen muutoksien myötä taantuvilta aloita työttömäksi jäävien kouluttamiseen.
• Tuetaan tutkimusta ja toteutetaan pilottiprojekteja työviikon lyhentämisestä nelipäiväiseksi.
• Otetaan käyttöön perustulo, joka mahdollistaa huonosti palkatuista, epäeettisistä tai ekologisesti kestämättömistä töistä kieltäytymisen.
• Luovutaan palkkatyönormista ja tunnustetaan rahatalouden ulkopuolella tehdyn työn arvo, esimerkiksi hoivatyö, vertaistuotanto, omavaraistalous ja kansalaisaktivismi.
• Kehitetään lainsäädäntöä, joka tukee yhteisomistuksien ja yhteiskäytön lisääntymistä.
• Kehitetään lainsäädäntöä, joka tukee käyttöesineiden korjattavuutta ja uudelleenkäyttöä.

3. Digitalisaatio ja tietopolitiikka

Verkottuneessa informaatioyhteiskunnassa se, miten tietoja kerätään ja hallinnoidaan, millaisia tietojärjestelmiä kehitetään ja käytetään, kenellä on pääsy mihinkin tietoon, on politiikan kovaa ydintä. Siksi on valitettavaa, että tietopolitiikkaa koskeva kansalaiskeskustelu on vähäistä ja hajanaista. Poliittinen vastuu tietopolitiikasta häilyy tai siihen suhtaudutaan teknokraattisesti pelkkänä lobbaukselle alttiina asiantuntijatyönä. Piraattipuolue haluaakin nostaa tietopolitiikan yhteiskuntapolitiikan keskiöön, johon se nyky-yhteiskunnassa kuuluu.

Piraattipuolueen tietopolitiikan perusperiaatteet ovat, että hallintoa ja tietojärjestelmiä koskevan tiedon on oltava avointa ja kenen tahansa tarkistettavissa, mutta yksityisten ihmisten henkilötietojen on oltava varmasti turvassa. Ihmisillä on oltava laajasti valtaa päättää, mitä tietoja heistä kerätään sekä miten tietoja käytetään. Digitalisaatio mahdollistaa yhtäältä julkisen vallankäytön läpinäkyvyyden ja tilivelvelvollisuuden vahvistamisen sekä ihmisten toimintamahdollisuuksien parantumisen. Toisaalta se mahdollistaa eriarvoisuuden ja digitaalisten kuilujen kasvun, entistä tehokkaamman tiedonkeruun, valvonnan, kontrollin ja manipuloinnin. Pidetään huolta siitä, että tekniikan kehityksen seurauksena valta ei keskity vaan pikemminkin hajautuu.

Tietopolitiikan vakiinnuttaminen

• Perustetaan tietopoliittinen ministeriö, jonka hallinnonalaan kootaan esimerkiksi tietosuojaa ja tietoturvaa koskeva sääntely ja valvonta, tiedusteluvalvonta, julkishallinnon ICT-järjestelmien ja tietovarantojen hankinta, kehitys ja ylläpito, julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen, viestintäverkkojen sääntely ja kehitys sekä tekijänoikeus- ja patenttiasiat. Esimerkiksi Tilastokeskus ja Digi- ja väestötietokeskus voitaisiin siirtää suoraan uuden ministeriön hallinnonalaan. Ministeriön tehtävänä olisi myös tukea paikallistason hallintoa ja päätöksentekoa tietopolitiikan alueella.
• Järjestetään hallinnonalan poliittinen ohjaus nimittämällä tietopoliittinen ministeri ja perustamalla eduskuntaan tietopoliittinen valiokunta.
• Otetaan tietopolitiikkaa koskevan lainsäädännön kokonaisarviointi ja päivittämiseksi osaksi hallitusohjelmaa ja hallituksen lainsäädäntöohjelmaa.

Läpinäkyvät ja tietoturvalliset julkiset tietojärjestelmät

• Julkista tietojärjestelmäinfrastruktuuria on syytä suunnitella ja kehittää kokonaisuutena niin, että julkishallinnon eri organisaatioiden järjestelmät toimivat luontevasti ja tarkoituksenmukaisesti yhteen.
• Julkisten tietojärjestelmien perusperiaatteina on oltava avoin lähdekoodi ja avoimet rajapinnat. Näiden periaatteen on oltava lähtökohta omassa ohjelmistotuotannossa ja sen on oltava hankintakriteeri ulkopuolelta ostettaessa. Julkinen sektori ei saa joutua toimittajaloukkuun, jossa ulkopuolinen järjestelmätuottaja voi sanella tarjoamansa palvelun ehdot ja hinnan.
• Tietojärjestelmien osto-osaaminen on julkisella sektorilla perinteisesti heikko, jonka esimerkiksi Apotti on osoittanut. Osto-osaamista voidaan vahvistaa riittävällä koulutuksella, mutta ennen kaikkea riittävän laajuinen oma tuotanto takaa ostavalle organisaatiolle realistisen ymmärryksen tuotannon vaatimista resursseista ja aikataulusta.
• Lähtökohtaisesti julkisssa tietojärjestelmissä ja varannoissa oleva data on tarjottava avoimesti ja helposti kaikille sekä selainkäyttöliittymän että koneellisesti luettavan ohjelmointirajapinnan kautta. Avoimuudesta voidaan poiketa vain erikseen määritellystä syystä, esimerkiksi yksityisyydensuojan turvaamiseksi.
• Julkisten tietojärjestelmien tietoturvan on oltava vahva. Vastaamon tietovuodon kaltaisia tietoturvakatastrofeja ei saa enää syntyä. Koska täydellistä tietoturvallisuutta ei ole, on lähtökohtaisesti minimoitava kerättävän arkaluontoisen tiedon määrä.
• Julkisen sektorin tekoälyjärjestelmien on oltava eettisesti arvioituja, perusteellisesti ja julkisesti dokumentoituja ja lähtökohtaisesti myös koneoppivien järjestelmien koulutusdatan on oltava julkisesti saatavilla.
• Aina jos kansalaisia koskevat päätökset nojaavat tekoälyjärjestelmiin, päätöksenteon perusteiden on oltava yksityiskohtaisesti selvitettävissä. Vastuun tekoälyjärjestelmienkin avulla tehdyistä päätöksistä on palattava aina luonnolliselle henkilölle.

Yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet digitalisoituneessa yhteiskunnassa

• Kansalaisten sähköinen asiointi on tehtävä helpoksi niin, että ne ovat käyttäjille intuitiivisia heidän omista lähtökohdistaan, elämäntilanteistaan ja tarpeistaan käsin, eikä heidän tarvitse tuntea julkishallinnon tai sen tietojärjestelmien toimintalogiikkaa voidakseen asioida mielekkäästi. Palvelut ja niiden käyttöliittymät suunnitellaan yhdessä niiden käyttäjien kanssa, käyttäjien ehdoilla.
• Käyttäjälähtöinen suunnittelu tarkoittaa myös erilaisten toimintarajoitteiden sekä saavutettavuus- ja esteettömyysperiaatteiden huomioimista.
• Sähköisen asioinnin on oltava pääsääntöisesti mahdollista ilman henkilötietojen luovuttamista. Niissä tilanteissa, joissa on palvelun toimivuuden vuoksi välttämätöntä kerätä henkilötietoja, tietojen osalta on noudatettava vahvaa OmaData-periaatetta eli niiden keräämisestä ja käytöstä päättävät kansalaiset itse.
• Tarjotaan kaikille saatavilla olevia mahdollisuuksia päästä digitaalisten laitteiden, palveluiden ja aineistojen äärelle. Kirjastot ja oppilaitokset ovat tässä luontevia palvelupaikkoja.
• Julkisten palveluiden on oltava saatavilla myös ilman digitaalisia laitteita tai verkkoyhteyttä.