Jari Robson

Jari ROBSON

Puoluevaltuuston jäsen, Uudenmaan
piiriyhdistyksen hallituksen varajäsen,
tekninen vartija, retail-merkonomi

Uusimaa: Vantaa

Minut tunnetaan kavereiden kesken nörtiksi, yleistietäjäksi ja Dr.Philiksi, jolla vielä toistaiseksi on hiukset päässä. Mikä ajoi minut alkujaan politiikkaan, oli ymmärrys talousjärjestelmämme kestämättömyydestä, sillä moraalini puolesta en nähnyt voivani hyvin mielin olla vain sivussa seuraamassa, kun me sekä tiedostaen että tiedostamatta tuhoamme elinympäristöämme peruuttamattomasti. Haluan vielä kyetä joskus katsoa lapsiamme silmiin ja sanoa, että tein kaikkeni sen eteen, että he perisivät maan, mistä voisivat olla ylpeitä.

Tämän saavuttamiseksi olen henkilökohtaisesti nähnyt tarpeelliseksi tietää mahdollisimman laajalti eri osa-alueita geopoliittisista valtapeleistä yksittäisen ihmisen kehitykseen vaikuttavista ympäristötekijöistä, jotta kykenisin ymmärtämään moninaiset päällekkäisvaikutukset toisiinsa. Kiinnostukseni on tätä kautta painottunut sosiologiaan ja markkinatalouteen, missä piileksiikin rakenteelliset mekanismit, mitkä laittavat meidät yksilö, yritys ja valtiotasolla kollektiivisesti kilpailemaan toisiamme vastaan, syklisesti ja kasvavasti kuluttamaan sekä ikuisesti ajamaan talouskasvua, mistä kaksi jälkimmäistä ovat vielä matemaattisesti mahdottomia rajallisella maapallollamme.

Olen realisti ja tykkään mielipiteenikin pohjautuvan mahdollisimman pitkälti tietopohjaan, joten voisin sanoa omaavani kriittisen mielen, mutta tämä ei ole tehnyt minusta pessimistiä, sillä näen tulevaisuutemme avaimien toistaiseksi olevan vielä täysin käsissämme.

Muuten olen toiminut Myyrmäki-Kivistön kehittämistoimikunnassa sekä ollut Länsi-Vantaan Vasemmiston johtokunnassa, mutta jättäytynyt niistä vastuutehtävistä liityttyäni Piraattipuolueeseen eturistiriitojen välttämiseksi.

Koen Piraattipuolueen olevan minulle sopiva paikka, sillä täällä olen huomannut jokaisen ajattelevan omilla aivoillaan. Varsinkin puolueen tieteellinen maailmankatsomus oli itselleni tärkein syy liittymiselle, sillä modernin maailman ongelmien ratkominen ovat aikuisten oikeasti suurimmalta osalta teknisiä kysymyksiä eivätkä moraalisia.

Varsinkin näen perustulon ja työmarkkinoiden jakamisen olevan pakollisia seuraavia askeleita, sillä teknologiseen kehittymiseen (robotisaatio, tekoäly, mekanisaatio yms.) viittaavat trendit kertovat työn olevan jo murroksessa, mistä merkit näkyvät lähitulevaisuudessa vieläkin selvemmin. Työpaikat ovat yksinkertaisesti vähentymässä nopeampaa tahtia kuin niitä tulee tilalle, mikä on teknologisen kehittymisen tuomaa kustannustehokkuutta. Tämä on "luonnollinen" kehityksen suunta, minkä vuoksi kansan kulutusvoima jatkossa ei voi olla vain sidottuna työntekoon, minkä seurauksena ei voida myöskään yhteiskuntana ajaa täystyöllisyyden mallia. Perustulohan vastaa näihin kysymyksiin, sillä kun ensisijainen kulutusvoima olisi työnteon sijasta osana ihmisen perusoikeuksia, se mahdollistaisi meidät yhteiskuntakin ajaa täystyöllisyyden mallin sijasta työmarkkinoiden jatkuvaa jakamista ja ihmisen vapauttamista tarpeettomista töistä.

Koen siis tärkeimmäksi asiaksi varsinkin nyt tulevalla hallituskaudella 2019-2023 perustulokokeilujen jatkamisen ja niiden laajentamisen, jotta meillä sitä seuraavalla hallituskaudella 2023- olisi tarpeeksi tutkimustuloksia kokeiluista, joiden pohjalta voitaisiin luoda siihen ajanhetkeen soveltuva perustulomalli.

Näen kestävän talouden rakentuvan siitä, että kulutusvoima turvataan kansan keskuudessa – alueellinen kulutusvoima mahdollistaa alueelliset yritykset ja työpaikat eikä toisinpäin, joten pienituloisiin niin työttömiin kuin työllisiin kohdistuvat leikkaukset ovat vastakkaista sille, mitä me tarvitsisimme talouden eheyttämiseksi - yrityksiä ei vain synny Saharaan.

Näen myös talouden kehittämisen kannalta biotalouteen panostamisen olevan oleellisimpia asioita sekä kannabiksen laillistamisen, mitä Suomi alkaisi viljelemään tutkimuskäyttöön ja liittävän kannabiksen osaksi myös vientiä. Tähän panostaminen näkisin helposti tuovan Suomelle miljardiluokan tuloja, sillä pelkästään vuonna 2017 kannabista myytiin tutkimuskäyttöön n. 9 miljardin edestä. Me tarvitsemme kansantalouden kannalta vastaavia järkeviä keinoja, jotta pakkolakien, leikkauksien ja aktiivimallien sijasta voitaisiin taas keskittyä hyvinvointirakenteiden vahvistamiseen.

Näillä esittelyin voisin sanoa vahvuuteni olevan kestävän talouden ymmärtämisessä, ja pyrkisin olemaan todella äänekäs kestävän kehityksen puolestapuhujana. Voin hyvin mielin todeta, että tulisin toiminnallani varmistamaan koko kansan edun toteutumisen oli ihmisen puoluetausta mitä tahansa.