Avointen ohjelmistojen käyttö julkishallinnossa

Piraattipuolue haluaa kannustaa avoimien ohjelmistojen käyttöönottoon julkishallinnossa niin valtakunnallisella kuin kunnallistasollakin. Merkittävimpinä syinä ovat avoimien ohjelmien taloudellisuus, joustavuus järjestelmän jatkokehityksessä sekä tietoturvan parempi auditointi.

Useimmiten suuria järjestelmiä käytetään vähintään kymmenen vuotta, jonka aikana suljetun koodin ohjelmistoa kehittänyt yritys voi lopettaa toimintansa tai kehittää ohjelmistoa ei-toivottuun suuntaan, jolloin pahimmillaan ohjelmiston käyttö vaikeutuu tai poikkeaa alkuperäisestä tarkoituksestaan. Molempien tilanteiden edessä realistisin vaihtoehto voi olla jopa lopettaa koko ohjelmiston käyttö ja tilata uusi kallis järjestelmä, jonka kulut muodostuvat itse ohjelmistosta, koulutuksesta ja käyttöönotosta. Avoimen lähdekoodin ohjelmiston käytössä vastaavanlainen tilanne on ratkottavissa, sillä sen kehittämistä voi jatkaa haluttuun suuntaan jopa alkuperäisestä ohjelman tekijästä riippumatta. Tällöin myös tulevaisuuden jatkokehitys ja ylläpito on mahdollista kilpailuttaa.

Vaikka ohjelmisto olisi valtion tai kunnan tilaama, vaatimus lähdekoodin avoimuudesta ei estä halutessa ohjelmistokehittäjää ansaitsemasta ohjelmiston myynnillä ja jatkokehittämisellä. Lisäksi on täysin loogista, että valtion tai kunnan tilaama – eli veronmaksajien rahoilla kustannettu – ohjelmisto on myös vapaasti hyödynnettävissä. Avoimet ohjelmistot mahdollistavat tehokkaasti eri ohjelmarajapintojen liittämisen toisiinsa, sillä koodi on tarkasteltavissa, ja siten sen yhteenliittäminen on alustariippumattomasti mahdollista. Tilanteessa, jossa on perusteltua käyttää suljettua lähdekoodia, ohjelmiston rajapintojen on oltava avoimia jatkokehitystä ja eri järjestelmien yhteenliitettävyyttä varten.

Suomessa avoimia ohjelmistoja on käytössä jo muun muassa kouluissa ja joissakin julkishallinnon järjestelmissä. Ulkomailla avointa ohjelmakoodia käytetään jo huomattavasti tehokkaammin. Suomi uhkaakin jäädä sähköisten palveluiden kehityksessä pahasti muiden maiden jalkoihin, mikä voidaan myös todeta viime vuosien kansainvälisistä vertailuista.

Avointa lähdekoodia käytettäessä kuka tahansa voi tarkastella ohjelmistokoodin sisältöä. Tämä mahdollistaa tietoturva-aukkojen helpomman löytymisen ja niiden tahallisesti haitallisen hyödyntämisen, mutta myös niiden raportoimisen ja korjaamisen muiden ohjelmasta kiinnostuneiden toimesta. Koodin avoimuutta ei siis voida tältä kannalta nähdä erityisen hyvänä tai huonona, joskin ulkoinen ja useammalla osapuolella auditointi helpottuu avoimuuden myötä. Kaiken kaikkiaan ohjelmiston avoimuus tarkoittaa kuitenkin vaatimusta tehdä työ huolellisemmin, jotta ohjelmavirheiden määrä saadaan minimoitua. Avoimen lähdekoodin ohjelmiston yksi perusvaatimus on tietenkin se, että lähdekoodi on oltava kenen tahansa saatavilla ilmaiseksi ja helposti. Muilta osin ero suljetun lähdekoodin ohjelmistoon on minimaalinen. Myös lisenssissä olisi hyvä ottaa huomioon mahdollisimman vapaat käyttömahdollisuudet muillekin kuin tilaajalle.

Avoimen lähdekoodin lisäksi on olemassa myös vapaan lähdekoodin vaihtoehto; yhdessä näistä käytetään nimitystä FOSS (Free and Open Source Software). FOSS-ohjelmiston tärkein ero tavalliseen avoimen lähdekoodin ohjelmistoon on sen käytössä. Jokaisella on oikeus saada lähdekoodi käsiinsä, opiskella, käyttää, muokata ja levittää sitä eteenpäin. FOSS tuo myös oikeuden kolmannelle osapuolelle hyödyntää ohjelmistoa kaupallisesti. Edellä mainituista ominaisuuksista muun muassa lähdekoodin saantioikeus tulisi ehdottomasti sisällyttää kaikkiin julkishallinnon avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin, mutta myös muita ominaisuuksia voidaan pitää merkittävinä hyödykkeinä. Ohjelmiston jatkokehitys ja paranneltujen versioiden tuominen markkinoille ovat hyödyksi koko IT-alan kehitykselle, eikä toiminta sulje pois alkuperäisen tekijän mahdollisuutta myydä ohjelmistoa tai sen tukipalveluita – ohjelmistoa, jonka alkuperäisestä tilaustyöstä on jo kertaalleen maksettu kansalta kerätyin verovaroin.

Kilpailuttaessa ohjelmiston tekijöitä tai valmiita ohjelmistoja tulee valmistus-, käyttöönotto- ja koulutuskulujen lisäksi ottaa huomioon ohjelmiston pitkäaikaiset jatkokehityksen ja ylläpidon kustannukset. Työtä ei enää tarvitse aloittaa puhtaalta pöydältä, vaan muutokset voidaan tehdä valmiiseen ohjelmistoon. FOSS-ohjelmistojen osalta jatkokehitys tuo säästöjä ja erityisesti nopeampaa kehitystä myös kaikille muille ohjelmistoja hyödyntäville eikä vain alkuperäiselle tilaajalle.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan 25.11.2009 julkistamassa raportissa todetaan Suomen pudonneen tietoyhteiskuntakehityksen kärjestä. Piraattipuolue yhtyy EVA:n useisiin näkökulmiin avoimien järjestelmien ja ohjelmistojen hyödyistä. Piraattipuolue muistuttaa myös Vanhasen toisen hallituksen tekemien IT-kehityslinjausten – niin yksityisten, yritysten kuin julkishallinnonkin osalta – hyötyvän avoimien ohjelmistojen käyttöönotosta enemmän kuin hallitus toistaiseksi on edes kyennyt linjauksiensa eteen toteuttamaan.

Lähteet:
Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti
Suomen hallituksen IT-linjaukset

Piraattipuolueen hallitus on hyväksynyt kannanoton 26.11.2009.