Piraattipuolue » Artikkeli » Tutkittua asiaa tiedostonjakamisesta
Tutkittua asiaa tiedostonjakamisesta

Osa 2 kirjoitussarjaa ”miten kulttuuria voitaisiin tuottaa, jos Piraattipuolueen vaatimukset toteutettaisiin?”. Tämä kirjoitus keskittyy tiedostonjakamisen vaikutuksista tehtyihin tutkimuksiin. Edellinen osa sarjassa on ”tiedostonjakamisen vaikutuksista kaupalliseen kulttuurintuotantoon”, joka keskittyi tutkimusten sijaan varsinaisiin myyntitilastoihin.

”Tiedostonjakamisen vaikutuksista” esitteli runsaasti tilastotietoja eri kulttuurinalojen kokonaismyynnistä, mutta nämä tilastot saattaisivat periaatteessa olla harhaanjohtavia – voihan olla, että tiedostonjakaminen on tehnyt kulttuurin myynnille merkittävää hallaa, mutta jokin muu efekti on parantanut myyntiä ja kätkenyt tämän vaikutuksen. Siksi joudummekin turvautumaan tutkimuksiin, jotka nimenomaisesti pyrkivät eristämään juuri tiedostonjakamisen vaikutuksen. Kuten arvata saattaa, tämä ei ole maailman helpoin tehtävä.

Asiasta on laadittu ainakin seuraavat tutkimukset.

  • Measuring the Effect of Music Downloads on Music Purchases” (2003). Katsoo, että nettilataaminen vähentää noin 30 prosentilla todennäköisyyttä ostaa jokin teos.
  • The Effect of Napster on Recorded Music Sales: Evidence from the Consumer Expenditure Survey” (2004). Toteaa levymyynnin saavuttaneen huippunsa 1999 ja laskeneen sen jälkeen joka vuosi tarkastellulla aikavälillä (1999-2002) – joskin eri lähteet antavat erilaisia lukuja laskun suuruudesta. Kuitenkin artikkeli arvioi, että 80% myynnin laskusta on johtunut muista syistä kuin Napsterista. Yksi syy oli, että samaan aikaan tapahtui hinnanmuutoksia muissa tuotteissa: CD-levyjen hinnat pysyivät samana, mutta videoiden hinnat laskivat (jolloin kuluttajat käyttivät enemmän rahaa videoihin ja vähemmän CD-levyihin) sekä konserttien hinnat nousivat (jolloin myös konserteissa esiintyvien artistien CD:itä ostettiin vähemmän). Lisäksi CD-levyjen tultua markkinoille olivat kuluttajat 1990-luvun aikana konvertoineet olemassaolevia LP- ja kasettikokoelmiaan CD-kokoelmiksi: 2000-lukuun mennessä tämä muutos oli enimmäkseen valmis, ja CD:iden myynti laski vastaavasti. Tämä on nähtävissä vanhempien sukupolvien ostamien levyjen määrissä, jotka alkoivat laskea jo ennen vuotta 1999.
  • Does file sharing reduce music CD sales?: A case of Japan” (2004). Toteaa, että japanilaisten tiedostonjakajien toiminnalla on hyvin vähän yhteyttä heidän ostokäyttäytymiseensä.
  • On-line Piracy and Recorded Music Sales” (2004). Arvioi, että tiedostonjakaminen ei kokonaisuutena haittaa musiikin myyntiä, ja että silloin kuin myynnin laskua tapahtuu, kohdistuu se pääasiassa isojen nimien musiikkiin ja pienet vastaavasti hyötyvät.
  • Music Sales in the Age of File Sharing” (2004*). Arvioi netinkäytön lisäävän CD-levyjen ostamista.
  • The Effect of Internet Piracy on CD Sales: Cross-Section Evidence” (2004*). Arvioi, että tiedostonjakaminen tuotti selkeän pudotuksen (noin 20% maailmanlaajuisesti) myynnissä vuosina 1998-2002, mutta vuoden 2003 pudotukseen olivat syypäänä muut tekijät.
  • Piracy on the High C’s: Music Downloading, Sales Displacement, and Social Welfare in a Sample of College Students” (2004). Arvioi jokaisen albumilatauksen vähentävän myyntiä noin 0,2 albumilla, joskin noteeraa myös, että kuluttajien lataamisesta saama hyöty on paljon suurempi, kuin teollisuuden kärsimä tappio.
  • Pitfalls in Measuring the Impact of File-sharing on the Sound Recording Market” (2005). Kritisoi muutamien aiempien tutkimuksien metodologiaa ja pitää niiden tuloksia epäluotettavina. Kokee, että todellista haittaa tiedostonjakamisesta on. (Ne kritisoidut tutkimukset, jotka on mainittu tässä, on merkitty tähdellä.)
  • Why the Music Industry May Gain From Free Downloading – The Role of Sampling” (2005). Esittää mallin, jossa tiedostonjakaminen saattaa sekä haitata myyntiä (kun ihmiset eivät koe tarvetta ostaa alkuperäistä teosta) että lisätä sitä (kun ihmiset altistuvat suuremmalle määrälle haluttavaa kulttuuria), ja päätyy tulokseen jossa myyntiä lisäävä vaikutus dominoi.
  • Pirates or Explorers? Analysis of Music Consumption in French Graduate Schools” (2005). Ranskalaisista opiskelijoista tehtyjen haastattelujen perusteella arvioi, että lataajia on kahdenlaisia: kokeilijoita ja piraatteja. Kokeilijoilla tiedostonjakaminen lisää ostokäyttäytymistä, piraateilla vähentää.
  • Testing File-Sharing’s Impact by Examining Record Sales in Cities” (2005). Päätyy tulokseen, jonka mukaan tiedostonjakaminen laskee levymyyntiä.
  • File Sharing: Creative Destruction or Just Destruction?” (2006). Arvioi, että tiedostonjakamisen ja myynnin laskun välillä on selkeä yhteys.
  • Do Artists Benefit from Online Music Sharing?” (2006) Päätyy tulokseen, jonka mukaan tiedostonjakaminen lisää kokonaismyyntiä, kun kuluttajien mahdollisuudet kokeilla kulttuuria ennen ostopäätöstä kasvavat.
  • The Effect of File Sharing on Record Sales: An Empirical Analysis” (2007). Toteaa, että jos latauksilla on vaikutus myyntiin, ei vaikutusta pysty erottamaan tilastollisesti nollasta. Päivitetty ja tarkennettu versio aiemmasta tutkimuksesta, tässä versiossa on otettu huomioon lisää tekijöitä. Mielenkiintoisena sivuhuomiona siteeraavat myös tilastoja, joiden mukaan myös taloudet joissa ei ollut tietokonetta, ovat myöskin vähentäneet CD-levyihin käyttämäänsä rahankulutusta 43 prosentilla vuoden 1999 jälkeen. Toteavat ettei tiedostonjakamisella ole merkittävää vaikutusta myyntiin ja esittävät vaihtoehdoiksi (kuten muutkin tutkimukset) että kuluttajat ovat lakanneet konvertoimasta vanhoja LP- ja kasettikokoelmiaan CD-levyiksi sekä sen, että muut viihteen muodot, kuten DVD-levyjen myynti, ovat vieneet CD-levyihin aiemmin käytettyjä rahoja.
  • The Impact of Music Downloads and P2P File-Sharing on the Purchase of Music: A Study for Industry Canada” (2007) on Industry Canadan, erään Kanadan hallituksen viraston, selvitys tiedostonjakamisen vaikutuksen myyntiin Kanadassa. Aineistona käytettiin kyselytutkimusta, johon vastasi 2100 henkeä. Tutkimuksessa kysyttiin mm. montako levyä he olivat vuonna 2005 ostaneet ja paljonko olivat niistä maksaneet, paljonko musiikkia olivat ostaneet verkkokaupoista, olivatko ripanneet levyjä tai ladanneet niitä verkosta, ja niin edelleen. Vastaajista puolet olivat ladanneet musiikkia verkosta ja puolet eivät. Tiedostonlaatamisen ja CD-ostosten väliltä ei löydetty merkittävää yhteyttä, positiivista tai negatiivista, kun tarkasteltiin kaikkia vastaajia. Kun tarkastelu rajattiin niihin käyttäjiin, jotka olivat raportoineet lataavansa musiikkia verkosta, jokainen 12 ladattua kappaletta lisäsi musiikin myyntiä 0,44 CD-levyn verran.
  • Piercing the peer-to-peer myths: An examination of the Canadian experience” (2008). Toteaa, että väitteet myyntitappioista ovat liioiteltuja, ja että Kanadan kasettimaksuista kerääntyvät korvaukset kompensoivat mahdolliset tappiot jo enemmän kuin hyvin.
  • Ups and downs – Economische en culturele gevolgen van file sharing voor muziek, film en games” (2009). (Englanninkielinen yhteenveto) Arvioi Hollanin talouden hyötyvän tiedostonjakamisesta noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa, noteeraten erikseen etteivät tiedostonjakajat osta yhtään sen vähempää kuin ei-jakajatkaan.
  • Downloading music and CD purchases” (2009). Norjalainen tutkimus, jonka mukaan musiikkia verkosta laittomasti lataavat nuoret ovat myös musiikkitiedostojen innokkaimpia ostajia. Musiikkia ilmaiseksi lataavat norjalaiset ostavat myös keskimäärin muita enemmän CD-levyjä.

 

Tutkimuksia, joiden mukaan tiedostonjakamisella on negatiivista vaikutusta: 6
Tutkimuksia, joiden mukaan tiedostonjakamisella ei ole vaikutusta, tai että sillä on sekä positiivista että negatiivista vaikutusta: 7
Tutkimuksia, joiden mukaan tiedostonjakamisella on positiivista vaikutusta: 5

Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Ei mahdottoman paljoa, yksi tutkimus sanoo yhtä ja toinen toista. Kuitenkin 12 tutkimusta sanoo, ettei tiedostonjakamisella ole selkeätä vaikutusta kumpaankaan suuntaan tai sitten sillä on myönteistä vaikutusta, ja vain 5 tutkimusta katsoo, että vaikutus on selkeästi kielteistä.

Kielteisin kanta, jonka nettikopiointiin voi näiden tutkimusten perusteella ottaa, on: “Nettikopioinnilla saattaa olla kielteistä vaikutusta myyntiin.”

Myönteisin kanta, jonka nettikopiointiin voi näiden tutkimusten perusteella ottaa, on: “Nettikopioinnilla ei todennäköisesti ole havaittavaa vaikutusta myyntiä vähentävästi eikä lisäävästi. Saattaa jopa olla, että se lisää myyntiä.”

Kun tähän vielä lisätään se tosiseikka, ettei tiedostonjakamisen mahdollinen negatiivinen vaikutus millään tapaa näy myyntitilastoissa, päädytään varsin selkeästi siihen lopputulokseen, ettei tiedostonjakajien jahtaamiselle ole mitään kunnon perusteita.