Piraattipuolue » Artikkeli » Tiedostonjakamisen vaikutuksista kaupalliseen kulttuurintuotantoon
Tiedostonjakamisen vaikutuksista kaupalliseen kulttuurintuotantoon

Osa 1 kirjoitussarjaa ”miten kulttuuria voitaisiin tuottaa, jos Piraattipuolueen vaatimukset toteutettaisiin?”. Tämä kirjoitus keskittyy tiedostonjakamisella olleisiin vaikutuksiin myyntilukuihin. Osa 2, ”tutkittua asiaa tiedostonjakamisesta”, taas analysoi aiheesta laadittuja tutkimuksia.

Kirjoitettu 23.1.2009.

Laiton nettilataaminen yleistyy jatkuvasti. Marraskuussa uutisoitiin siitä, miten se on ylittämässä DVD-myyntiä ja on nuorten yleisin rikos. Mikään varsinainen uutinen tämä ei kuitenkaan ollut, sillä ilmiön laajuus oli hyvin tiedossa jo aiemmin. 2007 uutisoitiin, miten lataamista vastaan suunnattu tiukempi tekijänoikeuslainsäädäntö ei juuri hidastanut sen kasvua. Britanniassa laitonta kopiointia harrastaa 18-24 -vuotiaiden ikäluokasta 96 prosenttia, Suomessa 80 prosenttia HIITin kyselyn 6000 vastaajasta. Äänitealan etujärjestö IFPIn mukaan 95 prosenttia nettilatauksista on laittomia.

Ruotsissa arvioitiin, että elokuvien laittomien lataajien määrä kasvaisi sadalla tuhannella vuoden 2008 aikana. ”Elokuvateollisuus: Olemme epätoivoisia!” otsikoitiin tästä kertonut uutinen Ruotsin Metro-lehdessä. Haastatellut elokuvateollisuuden edustajat esittivät pelastuskeinoksi käyttäjän oikeuksia polkevia ja katseluelämystä hankaloittavia DRM-suojauksia, mutta myös järkevämpiä ajatuksia, kuten parempia laillisia vaihtoehtoja. Mediateollisuuden suunnasta kuuluva viesti on kuitenkin yhtenäinen: tiedostonjakaminen vaarantaa koko alan tulevaisuuden ja elinkelpoisuuden.

Mikäli tämä todella pitää paikkansa, pitäisi sen näkyä selkeästi viime vuosien myyntitilastoissa. Enää ei ole kyse mistään pienestä ilmiöstä, vaan toiminnasta jota toteuttavat nuorista ikäluokista lähes kaikki, ja vanhemmistakin merkittävä osa. Ruotsissa ammattimuusikoistakin yli puolet on syyllistynyt tiedostonjakamiseen. Kulttuurialan pitäisi olla kuolintoreissaan, tai ainakin nähdä merkittävää myynnin laskemista.

Mitä tilastot sitten meille kertovat?

DVD-elokuvia ja TV-sarjoja myytiin Suomessa viime vuoden tammi-syyskuussa 8,2 miljoonaa kappaletta, 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Tästä 70% oli blu-ray -levyjen myynnin kasvua, mutta myös perinteiset DVD:t paransivat asemiaan. Yhdysvaltojen myynti näytti synkempää lukemaa, pudoten miltei 6 prosenttia.

Kotimaisilla elokuvateattereilla oli viime vuonna paras tulos neljään vuoteen, mutta tästä on hankala vetää johtopäätöksiä. Hyvä tulos (kahdeksan prosentin kasvulla edellisvuodesta) antaisi ymmärtää, ettei tiedostonjakaminen ole aiheuttanut merkittävää vahinkoa. Toisaalta uutisen voi myös tulkita siten, että viimeksi päästiin yhtä hyvään tulokseen viisi vuotta sitten.

Yhdysvaltojen tilastot taas kertovat elokuvateatterien tulojen olleen ennätyksellinen 9,8 miljardia dollaria. Tämä merkitsee 2 prosentin kasvua vuodesta 2007 ja 7 prosentin kasvua vuodesta 2006. Kansainvälisesti tarkasteltuna elokuva-ala kasvoi merkittävästi. Kuuden suurimman studion Yhdysvaltojen ulkopuoliset vuosituotot olivat yhteensä noin 9,9 miljardia dollaria. Tämä merkitsee vuoden 2007 lukuihin verrattuna 400 miljoonan dollarin kasvua.

Musiikin myynti on monitahoisempi kysymys. Musiikin myyntiä Yhdysvalloissa mittaava Nielsen SoundScan on tuoreeltaan julkaissut vuoden 2008 myynnistä tuloksia, joita on raportoitu varsin ristiriitaisin tavoin. Varsinaiset tilastot kertovat seuraavaa:

  • Myynnin kappalemäärissä oli 10 prosentin kasvua, kun tarkasteltiin kaikkia yksiköitä (albumeita, sinkkuja, musiikkivideoita, digitaalisia kappaleita).
  • Musiikin kokonaismyynti saavutti 1,5 miljardin yksikön rajan. Aiempina vuosina myyntiä on ollut 1,4 miljardia (2007), 1,2 miljardia (2006) ja 1 miljardi (2005).
  • Vuoden 2008 viimeisellä viikolla myytiin 65 miljoonaa yksikköä, enemmän kuin minään aiempana viikkona. Edellinen ennätys oli vuoden 2007 jouluviikko 58,4 miljoonalla yksiköllä.

 
Mielenkiintoisena uutisena Nine Inch Nailsin ilmaisjakelussa ollut levy Ghosts oli Amazonin vuoden myydyin albumi. Suomessa musiikin albumimyynti pysyi likimain edellisvuotisella tasolla. Myynnin kappalemäärä laski yhden prosentin, arvo kahdeksan prosenttia. Elävän musiikin tilanne oli hyvä – kansainvälisiä konserttituloja kertyi 4 miljardia dollaria. Tämä tulos oli parempi kuin koskaan, merkiten 13 prosentin kasvua edellisestä vuodesta.

Tietokone- ja videopeliteollisuus oli myöskin elinvoimaista. Sen myynti oli Yhdysvalloissa 21,13 miljardia dollaria (kasvua edellisestä vuodesta 3 miljardia eli 19 prosenttia). Suomen pelimarkkinoiden arvo kasvoi 86,5 miljoonaan euroon, edellisvuoden 80,8 miljoonasta (kasvua 7 prosenttia).

Mikään kulttuurinala ei siis näyttäisi voivan kovin huonosti, tiedostonjakamisesta huolimatta. Kenties päinvastoin: tuoreen hollantilaisselvityksen mukaan nettipiratismi lisää kauppaa, hyödyttäen eniten pieniä tekijöitä.

Myös pidemmän aikavälin selvitykset antavat samanlaisia tuloksia. Turun Kauppakorkeakoulun mediaryhmän Luovan kentän yritystoiminta-raportti kertoo, että vuonna 2005 kulttuurin ja luovien alojen liikevaihto Suomessa oli lähes 7 miljardia euroa, merkiten 16 prosentin kasvua vuodesta 2000. Yritysten määrä kasvoi tällä aikavälillä 10 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin koko yrityskannan kasvuvauhti (muutosta +6%). Näiden yritysten työllistämien henkilöiden määrä lisääntyi 3%.

Ruotsin kulttuurimarkkinoita taas analysoi Johanna Nylanderin raportti Kulturskymning inställd. Se kertoo meille mm. seuraavaa: kirjamyynti kasvoi aikavälillä 1997-2008 37,7 prosenttia. Elokuvissa vähintään kerran puolessa vuodessa käyvien määrä oli vuonna 2006 korkein sitten mittausten aloittamisen 1980-luvulla. Musiikkia myytiin vuonna 2007 19 prosenttia enemmän kuin 2002. Tietokone- ja konsolipelejä myytiin 2006 kaksi miljoonaa enemmän kuin 1998, liikevaihdon kasvaessa samalla huimat 169 prosenttia.

Mitä tästä kaikesta voidaan päätellä? Ainakin sen, että puheet tiedostonjakamisen vaaroista kaupalliselle kulttuuriteollisuudelle ovat vähintäänkin liioiteltuja. Joillakin kulttuurinaloilla (kuten fyysisten CD-levyjen myynnissä) esiintyy pudotusta, mutta kokonaisuutena kasvu muilla aloilla kompensoi sitä paremmin kuin hyvin. Tässä tarkastelluista kulttuurinaloista ainoastaan DVD-levyjen myynti väheni, ja sekin vain osassa maailmaa (Yhdysvalloissa). Tähän todennäköisesti vaikutti myös Yhdysvaltojen lama, ja vastaava asia kuin joka on ollut osasyynä CD-levyjen myynnin putoamiseen – vanhoja VHS-kokoelmiaan DVD-levyiksi vaihtaneet ovat saamassa päivityksen tehtyä.

Tämän kirjoituksen alussa nähtyjen tilastojen valossa on selvää, ettei laittomuus juurikaan hidasta tiedostonjakamisen yleistymistä – sen laajeneminen koko kansan harrasteeksi on vain ajan kysymys. Sen laillistamisella ei siis olisi kovinkaan merkittävää vaikutusta asian yleisyyteen (mutta kansalaisoikeuksiin kyllä). Eikä sillä edes ole väliä, vaikka tiedostonjakamisen laillistaminen sen yleisyyteen vaikuttaisi. Kaupallinen kulttuuriala elää ja voi hyvin, ja sen kasvu tapahtuu samaan aikaan kuin tiedostonjakamisenkin.